maanantai 24. helmikuuta 2014

Urheilu = Tunnetta


Tunne, jonkin ärsykkeenä aiheuttama reaktio meissä ihmisissä. Siitä huippu-urheilussa on meille katsojille kysymys, mitä voimakkaammin urheilusuoritukset meihin vaikuttavat, sitä vahvempi asema urheilulla on yhteiskunnassamme, nyt vaikuttaa aika hyvältä.

Sotshin Olympiatuli sammui eilen illalla suomalaisittain varsin positiivisissa tunnelmissa. Mitalisaldo kisojen päätyttyä näyttää viittä voitettua mitalia, yhtä kultaista, kolmea hopeaa ja yhtä pronssista. Oliko se sitä mitä joukkue tavoitteli, en tiedä, enkä oikeastaan edes välitä! Urheilu on paljon enemmän kuin lukema mitalisarakkeessa, sijoitus sarjataulukossa tai aika maaliviivalla. Urheilu on tunteita, iloa, surua, euforiaa ja ahdistusta, jokaiselle tilanteesta riippuen eri asioita ja siinä on urheilun vahvuus ja ainutlaatuisuus! Sotshin kisat tarjosivat meille katsojille tunteita laidasta laitaan ja ensimmäistä kertaa myös kisat välittänyt YLE Urheilu nosti tunteet tulosten yläpuolelle, tai ainakin rinnalle, kiitos siitä! Kisat päättyivät, mutta urheilu jatkuu. On ollut mukava seurata ulkojäillä, laduilla ja rinteillä kuinka pienet ja vähän isommatkin tuukkaraskit, ennirukajärvet, aikkusaariset, noorarädyt ja teemuselänteet liikkuivat uusien esikuviensa innoittamana, sen takia koska he haluavat, vapaaehtoisesti. Nyt on suomalaisten seurojen ja tapahtumien vuoro, on surullista jos urheilu saa näin suuria tunteita aikaan ihmisissä vain suurten kansainvälisten kilpailujen aikana, paikallisesti tapahtuu vähintään yhtä sykähdyttäviä hetkiä joka päivä. Kertokaa tapahtumistanne, missä ja mitä tapahtuu, ja ennen kaikkia miksi meidän kannattaa tulla paikalle. Ei se peli välttämättä moniakaan kiinnosta, mutta sen aiheuttamat tunteet ja elämykset voivat kiinnostaakin!

Tulevaisuudessa tulen tässä blogissani pohtimaan, miten urheilu voisi entistä paremmin hyödyntää sen tarjoamia tunteita ja elämyksiä. Olemme osanneet kohtuullisesti tuotteistaa näkyvyyden ja menestyksen, mutta mikäli haluamme esimerkiksi tuplata yritysten urheilusponsorointiin käytettävän rahamäärän (n. 100 miljoonaa euroa vuodessa) tulee meidän pystyä tuotteistamaan myös urheilun tarjoamat tunteet ja tarinat. Yritykset eivät sitä puolestamme tee, vaan urheilun täytyy itse osata kertoa miksi meitä kannattaa käyttää alustana yritysten, tuotteiden ja asiakkaiden välissä. Tunteiden tuominen brändin ympärille ja elämysten tarjoaminen kansalaisille urheilutapahtumien muodossa, kuulostaa Red Bullilta, kuulostaa tehokkaalta! Alla on muutama aiempi blogikirjoitukseni Sport Business School Finlandin sivuilta, mutta siirrän nyt blogini tänne, jotta työnantajani/kollegani eivät joudu vastuuseen sanomisistani ja toisaalta mielelläni jätän siellä tilaa kumppaneidemme teksteille.

PS. Loppuun vielä käsi lippaan ja hattu päästä Jyväskylän suuntaan. Lauantaina järjestetty Hyväntekeväisyysottelu PHC JKL vs. FP JKL tuotti paikalliselle Lastu Ry:lle lähes 20000€, urheilumarkkinointia voi tehdä monella tavalla, kannattaa ottaa ”ammattilaistenkin” oppia näistä ”amatööreistä”, upeeta duunia jätkät ja isolla sydämellä!

Mielelläni jatkan keskustelua aiheesta, ottakaa rohkeasti kantaa täällä tai @nurmivili twitterissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti